Täydellinen sushikirja

Tietokirjoja lukiessaan saa joskus käteen teoksia, joiden seurassa haukkoo henkeään. Vesa Sirénin musiikkielämää käsittelevät kirjat ovat suoneet minulle sellaisia elämyksiä. Samoin kävi nyt Miika Pölkin ja Heikki Valkaman uutuusteoksen kanssa. Sushikirja (Teos) on henkeäsalpaavan monipuolinen paketti tuosta japanilaisen ruokakulttuurin helmestä.

Kirja kertoo sushin historian, esittelee sushilajit, ravintolat, antaa supisuomalaisia sushiohjeita, kertoo sushin kanssa nautittavista juomista, sanastosta ja niin edelleen. Japanilaista kulttuuria todennäköisesti monia japanilaisiakin paremmin tuntevat tekijät ovat niin syvällä aihepiirissä, että teos on myös aihetta huonommin tuntevan helppo omaksua.

Suomalaisen on syytä olla omasta ruokakulttuurista ylpeä, mutta hämmennystä herättää se tieto, että sushista löytyy ensimmäinen maininta jo 300-luvulta eaa ja että 1700-luvun lopulla ilmestyneissä kirjoissa vertaillaan jo erilaisia sushiravintoloita keskenään.

Kirja esittelee saken kymmenet laadut, tyylit ja juomatavat samoin kuin erilaiset sakekupit.

Pikkumiinus amatöörilukijan kannalta on, että kirja ei kerro, mitä sake varsinaisesti on, vaan se annetaan itsestäänselvyytenä. Sake on siis riisipohjainen alkoholijuoma, joka ei ole ”riisiviinaa” eikä varsinaisesti ”riisiviiniäkään”.

Kirjan ruokaohjeet ovat tehneet kokit Markus Hännikäinen ja Toni Munde. Matti Nikolainen on tehnyt
kirjan ulkoasun. Kirjan taitto on ainoa asia, josta mutisin lukulampun ääressä. Joidenkin aukeamien tekstimeri uuvutti. Se johtui todennäköisesti hankalasta palstaleveydestä ja/tai kuvien asettelusta. Toisaalta lukuja edeltävät mustat aukeamat ja hienojen ruokakuvien taitto olivat sitten samaa, upeaa luokkaa teoksen muun sisällön kanssa.

Suomessa painetun kirjan onnistuneet valokuvat ovat myös suomalaisia, tekijöinä Petri Artturi Asikainen ja
Satu Nyström.

Juhani Tolvanen