Älä tule paha kakku!

Taru Vihavainen: Pullahiiren makeat kakut (Readme)


Tältä annos näytti kirjassa.

Mikä: Pullahiiri-blogiin perustuva kirja, joka keskittyy juhlapöydän kruunuihin.

Miellytti: Täytekakun kyhääminen on useimmille tuttua, mutta pitkälle viedyt koristelu- ja kasaustekniikat
pakottavat testaamaan omaa osaamista. Vaikeissakin paikoissa ohjeet ovat selkeät.

Mietitytti: Rakenne on välillä hieman sekava. Erilaisia jippoja – hyviä tosin – jaetaan hankalasti
reseptien keskellä.

Minä kokeilin: Väsäsin antaumuksella kaksi kakkua. Syntisessä suklaakakussa oli kaikkea liikaa: raskas pohja oli aivan liian helppo tehdä, kuorrute aivan liian helppo huitaista pintaan, jättikakku oli aivan liian hyvä jättää kesken ja sitä on aivan liian varmasti pakko tehdä uudelleen, koska kakku sai loistoarviot myös useamman syöjän raadilta. Tämän jälkeen ei perinteiseen täytekakkuun kannata palata. No minä palasin, koska halusin puuhastella vielä marsipaanikoristeiden kanssa. Sokerikakkupohja lässähti (taas) hyvistä vinkeistä huolimatta. Ulkonäöllisesti kakun sai pelastettua, ja marsipaanikuorrute ja -ruusut näyttivät jopa hienoilta. Koristelun helppous yllätti. Miehen mielestä kakku oli parasta ikinä. Tosin niin hän sanoo aina.

Leeni Hoimela