Talven paras pulla leivotaan nyt!
15.2. 07:47
Laskiainen on kristillinen kirkkovuoden juhla. Nimitys tulee laskeutumisesta pääsiäistä edeltävään paastoon. Laskiaissunnuntai on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja se määrittää kaikkien muiden kevään kirkollisten merkkipäivien paikan kalenterissa. Laskiaissunnuntain jälkeisenä tiistaina vietetään laskiaistiistaita, jota seuraavana päivänä eli tuhkakeskiviikkona alkaa katollisten 40 arkipäivän kestävä paastoaminen.
Laskiaisena on ollut aina lupa herkutella ja syödä kunnolla. Vanhan uskomuksen mukaan ruoan piti olla mahdollisimman rasvaista ja sitä piti olla paljon. Tämä takasi hyvän sadon ja runsaat antimet myös seuraavalle vuodelle.
Mäenlaskuperinne liittyy myös uuteen satoon. Seuraavan kesän pellavan- ja hampunkasvua ennustettiin siitä, miten pitkälle kelkka liukui mäessä. Mitä pidemmälle mäessä laski, sitä pidempiä pellavia oli luvassa. Mäessä huudettiin kotitaloon pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja lautasen kokoisia nauriita.
Laskiaisen perinneherkku on tietenkin laskiaispulla. Sen historia ulottuu 1600-luvun Ruotsiin, josta se rantautui myös Suomen konditorioihin ja kahvipöytiin 1800-luvulla. Varakkaan väen suosima mantelimassatäyte kertoo laskiaispullan läntisestä alkuperästä. Köyhempi väki nautti pullansa kuuman maidon kanssa.
Nykyisin toiset tykkäävät syödä pullan hillon kanssa, toiset marsipaanin ja kolmannet haluavat täytteeseen molempia. Toiset haluavat taas tuunata pullansa uuteen uskoon, sekin on sallittua!
>>Lohiseljanka ja pikaiset laskiaispullat
>>Lohiburgerit ja laskiaispulla
>>Juustoinen borssikeitto ja pikalaskiaispullat
rss-syötteet